Työturvallisuuslaki muuttui — mitä se tarkoittaa yksintyöskentelylle käytännössä?

Työturvallisuuslaki muuttui — mitä se tarkoittaa yksintyöskentelylle käytännössä?

Työturvallisuuslaki uudistui 1. kesäkuuta 2023. Muutos ei syntynyt tyhjästä, sen taustalla on pitkään jatkunut paine selkeyttää työnantajan vastuuta tilanteissa, joissa yleiset työsuojelutoimenpiteet eivät riitä yksittäisen työntekijän suojaamiseen. Yksintyöskentely on juuri sellainen tilanne.

Lakimuutos ei kosketa pelkästään ikääntyviä työntekijöitä, vaikka se on ollut suurin otsikoissa. Se koskee jokaista työnantajaa, jonka henkilöstöön kuuluu ihmisiä, jotka työskentelevät yksin, kotihoidossa, kiinteistönhuollossa, kaupassa, metsässä, liikenteessä tai teollisuudessa.

Mitä työturvallisuuslain muutos 1.6.2023 tarkoittaa käytännössä?

Muutos täsmensi kolmea pykälää. Kyse ei ole kokonaan uusista velvoitteista vaan siitä, että aiemmin epäselväksi jääneet vastuut kirjoitettiin auki. Tulkinnalle jäi aiempaa vähemmän tilaa, ja se on tarkoituksellista.

8 § — Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite

Aiemman lain mukaan työnantajan tuli ottaa huomioon työntekijöiden henkilökohtaisiin edellytyksiin liittyvät seikat. Uudistus täsmensi, että työnantajan on erityisesti otettava huomioon, että henkilökohtaiset edellytykset voivat edellyttää yksilöllisiä työsuojelutoimenpiteitä. Sanalla "erityisesti" on merkitys: yleinen toimintaohjelma tai yhteinen riskiarviointi ei enää riitä, jos yksittäiseen työntekijään tai tehtävään liittyy erityinen riski. Yksintyöskentely on juuri tällainen erityistilanne.

10 § — Vaarojen selvittäminen ja arviointi

Riskiarvioinnin vaatimuksia tarkennettiin merkittävästi. Työnantajan on nyt otettava huomioon sekä fyysiset kuormitustekijät että työn sisältöön, työn järjestelyihin ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät. Yksintyöskentelyn kohdalla tämä tarkoittaa, että riskiarvioinnissa on käsiteltävä paitsi tapaturmavaara myös psykososiaalinen kuormitus, esimerkiksi se, mitä tapahtuu, kun henkilö kohtaa uhkaavan tilanteen ilman kollegaa lähettyvillä.

14 § — Opetus ja ohjaus

Työnantajan velvollisuutta antaa opetusta ja ohjausta täsmennettiin. Ohjauksen on oltava riittävää suhteessa työn tosiasiallisiin riskeihin, ei vain yleistä perehdytystä. Yksintyöskentelijän on tiedettävä tarkalleen, miten hän hälyttää apua, kuka vastaa, milloin ja miten.

Miksi muutos korottaa rimaa nimenomaan yksintyöskentelyn kohdalla?

29 § — yksintyöskentely — oli jo ennen muutosta selkeä: työnantajan on varmistettava mahdollisuus avun hälyttämiseen. Mutta muutos 8 ja 10 §:ään vaikuttaa siihen, miten 29 §:ää tulkitaan käytännössä.

Ennen muutosta työnantaja saattoi vedota siihen, että organisaatiotasolla on käytössä yleinen toimintaohje tai että kaikilla on matkapuhelin. Nyt laki edellyttää, että riskiarviointi on tehty yksilöllisesti ja että hälytysjärjestely vastaa todellista riskiä, ei vain oletettua keskimääräistä tilannetta.

Matkapuhelin voi riittää matalassa riskissä. Se ei riitä silloin, kun henkilö työskentelee yksin ja kohtaa tilanteen, jossa hän ei pysty tai uskalla soittaa.

Mitä uusi valvontavirasto tarkoittaa?

Aluehallintovirasto lakkasi vuoden 2025 lopussa. Sen tehtävät siirtyivät uuteen Lupa- ja valvontavirastoon (LVV), joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2026. LVV on valtakunnallinen viranomainen, mikä tarkoittaa yhtenäisempää valvontakäytäntöä eri puolilla Suomea. Aiempi alueellinen vaihtelevuus tarkastusten tiukkuudessa pienenee.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnantajat, jotka ovat aiemmin selvinneet kevyemmällä, saattavat kohdata tiukempia vaatimuksia seuraavassa tarkastuksessa.

Kolme kysymystä, jotka jokaisen työnantajan tulisi kysyä itseltään nyt

Ensinnäkin: onko riskiarviointi tehty yksintyöskentelyn osalta yksilöllisesti vai pelkästään yleisellä tasolla? Lakimuutos edellyttää, että yksittäiseen tehtävään tai henkilöön liittyvät erityisriskit on tunnistettu erikseen.

Toiseksi: vastaako hälytysjärjestely todellista riskiä? Matkapuhelin on lähtökohta, ei ratkaisu. Jos henkilö voi kaatua, menettää tajuntansa tai kohdata uhkaavan tilanteen, hälytysmahdollisuuden on toimittava myös silloin.

Kolmanneksi: onko yksintyöskenteleville annettu riittävä opetus ja ohjaus juuri heidän työtilanteeseensa? Yleinen perehdytys ei täytä 14 §:n vaatimusta, jos työ sisältää erityisiä riskejä.

Yksintyöskentelyn lakivaatimus käytännössä

Työturvallisuuslain 29 § on edelleen se pykälä, joka suoraan velvoittaa työnantajan järjestämään hälytymahdollisuuden. Lakimuutos 2023 ei muuttanut sen sanamuotoa, se muutti sen ympärillä olevan kokonaisuuden. Riskiarvioinnin on oltava tarkempaa, opastuksen yksilöllisempää ja hälytysjärjestelyn dokumentoidusti riittävää suhteessa arvioituun riskiin.

Crystal Alarm on rakennettu juuri tätä varten: yksi painallus hälyttää avun, GPS-sijainti välittyy hälytyskeskukselle välittömästi ja kaikki tapahtumat kirjautuvat automaattisesti — myös tarkastusta varten.

Varaa maksuton demo, käymme läpi lakitilanteen ja näytämme miten Crystal Alarm täyttää vaatimukset.